sivu
|
13
|
Työeläkejärjestelmä on turvannut
suomalaisten toimeentuloa 1960-lu-
vulta lähtien. Vanhuuden, työkyvyt-
tömyyden ja perheen huoltajan kuo-
leman varalle rakennettu järjestel-
mä on uudistunut matkan varrella ja
elää ajassa edelleen. Vuonna 2017
tulee voimaan eläkeuudistus, jonka
valmistelutyöt ovat olleet käynnissä
ja jonka eduskunta hyväksyi toisessa
käsittelyssään marraskuun lopulla.
Kysyimme Työeläkevakuuttajat TE-
LA ry:n edunvalvontajohtaja
Nikolas
Elomaalta
jäsenten mieltä vaivaavia
asioita.
Mikä muuttuu 2017?
Eläkeuudistuksen suurin muutos tulee olemaan, et-
tä siitä eteenpäin eläkeiät tulevat asteittain nouse-
maan niin, että vuodesta 2017 vuoteen 2025 nou-
sevat vaiheittain ja vuonna 2025 alin eläkeikä on 65
vuotta. - Eli eläkeikä nousee kolme kuukautta per
ikäluokka. Vuoden 2017 alusta osa-aikaeläke nyky-
mallillaan lakkaa kokonaan lukuun ottamatta nii-
tä, joille se on jo myönnetty. Sitä korvaamaan tu-
lee osittain varhennettu vanhuuseläke, jossa ei ole
enää työaikarajoja, vaan osittain varhennettua van-
huuseläkettä voi alkaa tienata osa-aikatyössä huoli-
matta työajoista, tai jopa niin, että nostaa eläkettä
ja tekee työtä samaan aikaan. Tämä toki vähän syö
lopullista eläkettä, jos omaa eläkettä aletaan nos-
taa aikaisemmin. Kolmas uudistus on ns. työuraelä-
ke, joka on ihan uusi eläkemuoto, ja se tulee niil-
le, joilla on pitkä työhistoria (38V) ja fyysisesti tai
psyykkisesti kuormittava työ sekä työkyky alentu-
nut. Työuraeläke on uusi eläkkeen laji, joka tulee
tavallaan työkyvyttömyyseläkkeen ja tavallisen eläk-
keen välimaastoon varhaisemmaksi eläköitymiskei-
noksi 63-vuotiaille ja sitä vanhemmille.
Eläkkeen karttumiseen liittyvä superkarttuma, jo-
ta on voinut hyödyntää, kun on jatkanut työsken-
telyä 63 ikävuoden jälkeen, jää pois. - Kimmoke
jatkaa työskentelyä 63 vuoden jälkeen siis häviää,
mutta sitä korvaa osittain ns. lykkäyskorotus, joka
kompensoi superkarttuman menetystä. Joka kuu-
kausi, jonka eläkkeelle jäämistään lykkää alarajas-
ta, saa joka kuukaudelta 0,4 prosenttia lisää, mikä
vuositasolla on jo 4,8 prosenttia. Ja samaan aikaan
tietenkin kertyy myös normaali eläke, Nikolas Elo-
maa selvittää.
Miten työeläkkeet tällä hetkellä rahoite-
taan ja onko tulevaisuudessa tulossa muu-
toksia?
Tällä hetkellä eläkkeet rahoitetaan palkansaajan
ja työnantajan pussista. Eläkkeitä ei rahoiteta ve-
rovaroilla. Kun saamme palkkaa, työnantaja mak-
saa ns. palkan sivukuluja, joista keskeisin ja suurin
on eläkemaksut. Eläkemaksu on tänä vuonna noin
24%, ja kaksi seuraavaa vuotta se tulee olemaan 24
- 24,4%. Tästä työnantaja maksaa noin 18% ja pal-
kansaaja loput. - Kun eläkemaksu on ainoa raha,
jolla eläkkeet katetaan, rahoituksen turvaaminen on
koko ajan ollut tasapainon hakemista, eli minkä ta-
soisia eläkkeitä ja missä iässä. Merkittävin tekijä, jo-
ka suoraan vaikuttaa eläkemaksuun, on odotettavis-
sa oleva elinikämme. Mitä vanhemmaksi elämme,
sitä enemmän nautimme eläke-etuuksista. Eliniän
kasvu ja eläkeläisten määrä suhteessa työtätekeviin
on asia, jota joudumme koko ajan arvioimaan elä-
keturvan rahoituksen näkökulmasta. Toki myös se,
että mitä heikompi työllisyystilanne on ja mitä vä-
hemmän on töitä tarjolla ja mitä vähemmän meil-
lä on työikäistä työvoimaa, luo sellaisen ongelman,
että rahoituksen turvaamiseen tarvitaan eläkemak-
sujen ohella myös sijoitustuottoja. Viime vuonna
eläkemenot olivat noin 25 mrd euroa, ja pelkästään
sijoitustuotoilla tuli yli 11 mrd euroa, eli sijoitus-
tuottojen merkitys eläkerahoituksen turvaamisessa
on suuri. Hyvät sijoitustuotot kompensoivat huo-
noa työllisyystilannetta ja alenevia eläkevakuutus-
maksuja, kertoo Nikolas Elomaa.
Tällä hetkellä, tämän eläkeratkaisun osalta, on arvi-
oitu, että jos mitään dramaattisia muutoksia ei ta-
pahdu, kertakaikkista notkahdusta työn tarjonnas-
sa tai työttömyys lähtisi hurjaan nousuun, eläkera-
hat riittävät näillä säännöillä aina vuosisadan lop-
puun saakka. Mutta tämä tarkoittaa, että joustova-
raa ei juurikaan ole.
Pitäisikö tulevaisuudestaan ja eläkkeistään
olla huolissaan?
-Moni kysyy minulta, olenko itse huolissani. Enkä
minä kyllä ole. Tätä järjestelmää on hoidettu hy-
vin kuusi vuosikymmentä. Ja niin paljon kuin kol-
mikantaa on parjattu, työmarkkinajärjestöt ovat ää-
rimmäisen taitavasti yhdessä alan asiantuntijoiden
kanssa hoitaneet asiaa. Huolissani olen pikemmin-
kin niistä äänenpainoista, joita yritämme kovasti
taklata, että tätä järjestelmää ruvettaisiin romutta-
maan esimerkiksi tyhjentämällä rahastoja erilaisia
tarpeita varten. Eläkejärjestelmämme ei varmasti-
kaan ole samanlainen hamaan tulevaan, pakkohan
sitä on säännöllisesti tarkastella. Varmasti on asi-
oita, joita joudumme tässä matkan varrella arvioi-
maan uudestaan. On esimerkiksi mielenkiintois-
ta nähdä, kuinka pitkälle 65 vuoden eläkeikä riit-
tää, Nikolas Elomaa toteaa, ja jatkaa: - Tämä on
ollut siinä mielessä liukuva ratkaisu, että tämä on
jättänyt portin avoimeksi elinikäennusteen nousul-
Suomalainen
eläkejärjestelmä ei
pienestä hötkähdä
le. Tällä hetkellä syntyväthän elävät kaikki liki sa-
tavuotiaiksi, kun viisi vuosikymmentä sitten ihmi-
set eivät eläneet edes 70-vuotiaiksi. Hei ehtivät ol-
la eläkkeellä enintään muutaman vuoden, kun nyt
eläkerahoista pitää riittää vähintään 30 vuodeksi ih-
misen elämässä.
Tämänkertaiseen eläkeuudistukseen kuuluu, ettei
aikaisempia työelämästä poistumiskeinoja ei olisi,
mutta niitä on edelleen. Niitä täytyy ehkä tarkas-
tella vielä tarkemmin uudelleen. - Työkyvyn säily-
minen on myös erittäin tärkeä juttu eläkejärjestel-
män kannalta. Mitä enemmän työkyvyttömiä on,
sitä kalliimpaa on eläkejärjestelmän ylläpito. Ne
ratkaisut eivät sitten enää tule eläkejärjestelmästä,
ne tulevat työelämän puolelta. Ihmiset on saatava
pysymään töissä, vaikka aika vaikealtahan se näyt-
tää. Olemme edelleen varsin mustavalkoinen yh-
teiskunta verrattuna vaikkapa länsinaapuriimme:
henkinen ilmapiirimme on paljon ankarampi. Jos
ihmisiä halutaan pitää työssä pidempään, keinova-
likoimaa pitäisi pehmentää.
Onko suomalainen eläkejärjestelmä kestä-
vällä pohjalla, vaikka taloudellinen tilan-
ne ei pitkään aikaan osoittaisi piristymisen
merkkejä?
-Kyllä se on. Se kestää ajan vaihteluita ja on raken-
nettu niin, ettei se pienestä heilahtelusta hötkäh-
dä. Ja kun on ollut näkyvissä olosuhteiden muut-
tumista ja sen kestävyys on ollut vaarassa, sitten si-
tä on uudistettu. Työmarkkinajärjestöjen on pidet-
tävä huoli siitä, että neuvottelusuhteet toimivat jat-
kossakin, Nikolas Elomaa opastaa.
Kuva: Terhi Honkonen
