sivu
|
14
|
Työtapaturma- ja ammattitautilain-
säädännön kokonaisuudistuksessa
tapaturmavakuutuslaki, ammattitau-
tilaki ja kuntoutuslaki yhdistetään
vuoden vaihteessa yhdeksi laiksi. La-
kia sovelletaan vahinkotapahtumiin,
jotka sattuvat 1.1.2016 tai tämän jäl-
keen. Tätä aikaisemmin sattuneisiin
tapaturmiin ja ilmenneisiin ammat-
titauteihin sovelletaan edelleen ny-
kyisin voimassaolevia lakeja.
Työtapaturman määrittely uudistuu
Uudessa laissa on säädetty nykyistä lakia yksityis-
kohtaisemmin siitä, mikä on lakisääteisestä tapa-
turmavakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma.
Uusi laki sisältää erilliset pykälät työssä, työnteko-
paikan alueella ja työntekopaikan alueen ulkopuo-
lella sattuneista tapaturmista. Lisäksi erikseen sää-
detään muun muassa koulutuksessa, virkistystilai-
suudessa ja terveydenhuoltokäynnillä sattuneista ta-
paturmista. Työpaikan sijainnilla ei ole merkitystä,
kunhan tapaturma tapahtuu henkilön työssä. Ta-
paturmana ei korvata esimerkiksi sitä, että kotona
tai etätyönä kotonaan työtä tekevä tekee välillä ruo-
kaa keittiössä ja tapaturma sattuu siinä yhteydessä.
Uudessa laissa ei korvata työtapaturmana myöskään
työliikekipeytymistä (oma säännös).
Työssä sattuneeksi tapaturmaksi katsotaan työnte-
koon rinnastuvassa toiminnassa sattunut tapatur-
ma. Tällainen on mm. työnantajan työstä johtuva
työnantajan asian hoitaminen, esimerkiksi kahvin
tai kukkien noutaminen työpaikalle tai työpaikan
muutossa auttaminen. Kyseessä ei tarvitse olla vain
työsopimuksen mukaisen tehtävän hoitaminen.
Tapaturma esim. työntekopaikan alueella korvataan
myös. Työntekopaikka on paikka, jossa työtehtävää
kulloinkin suoritetaan. Työntekopaikkaan rinnas-
tuu alue, jossa työtehtävien ja työn tekemiseen ta-
vanomaisesti liittyvien toimien vuoksi liikutaan ku-
ten esimerkiksi ruokailu- ja virkistystaukotilat sekä
pukeutumis- ja pukuhuonetilat. Kun aikaisemmin
ei esimerkiksi työntekopaikan alueen ulkopuolella
ruokailussa sattunutta tapaturmaa korvattu työta-
paturmana, voi tällainenkin tulla jatkossa työtapa-
turmana korvattavaksi.
Jos työnantaja on esimerkiksi kieltänyt kiinteistön-
sä alueella tupakoinnin, ei tupakoinnin yhteydes-
sä tapahtuvaa tapaturmaa korvata työtapaturmana,
muutoin kylläkin, jos tupakointia varten on osoi-
tettu erikseen paikka. Pikkujoulujen yhteydessä sat-
tuneet tapaturmat korvataan entiseen tapaan eikä
esimerkiksi sillä, mitä pikkujouluissa on tarjoiltu,
ole sellaisenaan merkitystä. Humalatila voi sen si-
jaan aiheuttaa korvauksen alentamisen.
Työtapaturma- ja ammattitautilaki
uudistuu vuoden vaihteessa
Myös matkustaminen työnantajan järjestämään tai
hyväksymään pikkujoulu- tai muuhun virkistysta-
pahtumaan (esim. mikroautoajelu tai muu vastaava
työnantajan järjestämä virkistyspäivä) kuuluu työ-
tapaturmana korvattaviin. Se, että työtoverit keske-
nään päättävät lähtemään pohtimaan työasioita jo-
honkin paikkaan, ei ole korvattava työtapaturma.
Myös koulutuspäivän tauolla sattuneet tapaturmat
korvataan. Työssä sattuneiksi vahingoiksi ei katsota
vain tilaisuuden ohjelman mukaisessa toiminnassa
sattuneita tapaturmia.
Pahoinpitely työstä johtuen
Pahoinpitelyä ei korvata, ellei kyse ole työtehtävään
liittyvästä pahoinpitelystä (vaikka se tapahtuisi työ-
paikalla). Merkitystä ei ole tällöin silläkään, tapah-
tuuko pahoinpitely työstä johtuen vapaa-ajalla tai
lomalla. Pahoinpitelyä ei korvata missään olosuh-
teissa sattuneena, jos teon pääasiallisena syynä on
perhesuhteisiin ja muuhun yksityiselämään liittyvä
seikka. Jos työntekijä joutuu esimerkiksi kaupassa
väkivallan teon uhriksi ohimennen, ei tapahtunut-
ta korvata työtapaturmana.
Työmatkavahingot
Työpaikan käsite liittyy myös asunnon ja työpaikan
välien matkan määrittelyyn. Kuten nykyäänkin, ta-
vanomainen vähäinen poikkeaminen johonkin lai-
tokseen tai liikkeeseen työmatkalla on sallittua. Ta-
vanomaisen matkan ei tarvitse olla välttämättä suo-
rin tai lyhyin eikä joka päivä aivan sama. Vähäinen
poikkeaminen matkareitiltä on muun muassa las-
ten päivähoitoon vieminen, ruokakaupassa käynti
tai muu näihin rinnastettava syy (esim. koulu, tank-
kaus, korjaamo).
Korvaamisen raja kulkee laitoksen tai liikkeen ”kyn-
nyksessä”. Siten esimerkiksi sairaan lapsen päiväko-
tihaku ei katkaise työpäivää, mutta päiväkodissa
tai kaupassa sisällä sattuneita tapaturmia ei korva-
ta työtapaturmina. Vähäiseksi poikkeamaksi on kat-
sottu mm. puolentoista kilometrin poikkeama nou-
tamaan kotimatkaan tarvittavaa autoa lämmitetyltä
parkkipaikalta talvisaikaan. Työpäivän jälkeinen os-
toksilla käynti ja ruokailemassa käynti eivät sen si-
jaan ole niin vähäinen poikkeama, että sen jälkeen
säännöllisesti käytetyllä työmatkareitillä sattunutta
tapaturmaa voitaisiin enää pitää työmatkatapatur-
mana. Suihkussa käymisen yhteydessä tapahtunut
vahinko ennen työvuoron alkua voi sen sijaan ol-
la kytkeytynyt henkilön työn tekemiseen esim. pal-
veluammatissa siten, että se voi tulla korvattavaksi
työtapaturmana.
Työtehtävämatkalla sattuneet tapaturmat korvataan
myös vastaavin rajauksin. Kun työntekijä on esi-
merkiksi majoittuneena hotelliin työmatkan vuok-
si, hotellihuoneessa sattuneet vahingot korvataan,
mutta ei enää vapaa-ajalla hotellin ulkopuolella sat-
tuneita.
Etuuksiin ei olennaisia muutoksia
Etuudet säilyvät pääsääntöisesti ennallaan. Lakiin
on kuitenkin kirjattu nykyinen oikeus- ja korvaus-
käytäntö. Haittarahasäännösten osalta muutoksia
on tehty haittarahan maksamistapaan. Etuuksiin on
tehty lukuisia teknisiä tarkistuksia. Mm. ammatil-
lisen kuntoutuksen ajalta maksetaan kuntoutusra-
haa, ei enää päivärahaa tai tapaturmaeläkettä. Kun-
toutusrahan suuruus määräytyy kuitenkin samoin
perustein kuin päivärahan tai tapaturmaeläkkeen.
Haittalisän nimi muuttuu hoitotueksi. Sen mää-
rä ja perusteet eivät muutu. Lääkinnällinen kun-
toutus korvataan sairaanhoitona, ei enää kuntou-
tuslain mukaisena kuntoutuksena. Esimerkkinä ny-
kyisen vakiintuneen korvauskäytännön huomioon
ottamisesta voidaan mainita se, että järkytyksen ai-
heuttaman stressireaktion korvausedellytykset on
kirjattu lakiin.
Työnantajan kannalta
Jos työnantaja maksaa työntekijöilleen palkkaa yh-
teensä yli 1 200 euroa kalenterivuodessa, on työn-
antaja vakuuttamisvelvollinen ja työnantajan pitää
ottaa työntekijöilleen lakisääteinen tapaturmava-
kuutus.
Kun työntekijälle on sattunut työtapaturma tai hä-
nellä epäillään ammattitautia, työnantajan pitää
tehdä ilmoitus vakuutusyhtiöön 10 vuorokauden
kuluessa siitä, kun saa tiedon tapahtuneesta. Lakiin
on kirjattu tilanteet, joissa työnantaja on oikeutet-
tu tietojen saantiin. Jos työnantaja ei ole ottanut
vakuutusta, työnantajalle määrätään laiminlyönti-
maksu ja vakuutusmaksua vastaava maksu laimin-
lyönnin ajalta.
Työntekijä kannalta
Kun työntekijälle sattuu työtapaturma tai työnte-
kijällä epäillään ammattitautia, työntekijä saa jat-
kossa aiempaa enemmän tietoa korvausasian käsit-
telyn etenemisestä vakuutusyhtiössä. Työntekijä saa
muun muassa ilmoituksen siitä, kun korvausasia on
tullut vireille. Sen jälkeen, kun vakuutusyhtiössä on
kaikki korvauskäsittelyssä tarvittavat asiakirjat, kor-
vauspäätöksen saa viimeistään 30 vuorokauden ku-
luessa. Nykyisin enimmäiskäsittelyaika on kolme
kuukautta.
Uuteen lakiin on kirjattu vuosityöansion laskenta-
perusteet. Vuosityöansion määrittäminen muuttuu
entistä läpinäkyvämmäksi, ja myös työntekijä voi
helpommin tarkistaa itse ansionmenetyskorvausten
perusteena olevan vuosityöansion määrän.
Työntekijän kannalta tärkeää on edelleenkin aina
muistaa tarkistaa vahinkotapahtuman sattuessa va-
hinkotapahtuman teksti huolella. Ratkaiseva mer-
kitys voi olla esimerkiksi sillä, lukeeko lääkärinto-
distuksessa, että vahingon aiheutti kaatuminen vai
putoaminen. Lääkärintodistus on syytä tarkistaa en-
nen kuin lääkäri laittaa todistuksen eteenpäin va-
kuutusyhtiölle. Jokaisella on oikeus tietää, mitä hä-
nestä kirjataan ja kuvausta voi pyytää korjaamaan.
Lisäksi tapaturmasta ilmoittamista työnantajalle tai
lääkäriin hakeutumista ei pidä koskaan vahingon
tapahduttua lykätä.
