sivu
|
4
|
Ammattiliitot ovat käynnistäneet
hankkeen uuden keskusjärjestön pe-
rustamiseksi Suomeen. Uuden kes-
kusjärjestön tavoitteena on vahvistaa
palkansaajien ja yksinyrittäjien hy-
vinvointia. Järjestö edistää yhteiskun-
nallista tasa-arvoa ja oikeudenmukai-
suutta. Perustettava järjestö on poliit-
tisesti sitoutumaton. Sen toiminta pe-
rustuu agendan mukaan demokraat-
tiseen edustukseen, joka huomioi
kaikkien jäsenryhmien tarpeet. Uusi
keskusjärjestö aloittaa suunnitelman
mukaan toimintansa vuoden 2017
alussa. Kuulostaa hyvältä ja sulavalta,
mutta onko kakku muutoinkin kuin
päältä kaunis?
Keskusjärjestöistä Akava on ilmoitta-
nut, että se säilyy itsenäisenä palkan-
saajakeskusjärjestönä. Sen mukaan
akavalaisten työn luonne sekä kou-
lutettujen asema työelämässä vaativat
omaa, vahvaa edunvalvontaa. Akavaa
ja kahta muuta palkansaajakeskusjär-
jestöä on erottanut viimeksi muun
muassa erilaiset näkemykset palkan-
saajien tulonjaosta, eläkeuudistukses-
ta ja koulutuspolitiikasta. Akava las-
Puheenjohtaja Riitta Nordman
Kanta uuteen keskusjärjestöön
ratkaistaan toukokuussa
kee voivansa ajaa johtavassa asemassa
sekä asiantuntijatehtävissä ja esimies-
työssä olevien etuja parhaiten, jos se
pysyy itsenäisenä. Se ei lähde mukaan
hankkeeseen, jolla on tarkoitus koota
sak:laiset ja sttk:laiset yhteen suureen
mammuttikeskusjärjestöön. Kaikki
eivät siis ole lähtemässä kyytiin.
Vaikka yli kahden miljoonan jäse-
nen suurjärjestö syntyessään on vas-
tavoima työmarkkinapolitiikassa ja
uudenlainen vastapeluri työnantaji-
en EK:lle, Akavan päätös jäädä omil-
leen ei yllätä. Akava on usein jäänyt
SAK:n ja STTK:n puristukseen ja jää-
nyt joskus pois tupoistakin. Saman-
lainen eriseuraisuus jatkuisi varmas-
ti suurjärjestössäkin. Lupaus siitä, et-
tä uusi keskusjärjestö on puoluepoliit-
tisesti riippumaton, rinnastuu vaalilu-
paukseen. On vaikea uskoa, että koira
mihinkään karvoistaan pääsee.
Keskusjärjestöhankkeella haetaan
säästöjä ja tehoja. Nyt kolmessa kes-
kusjärjestössä tehdään turhaan kah-
teen kertaan samoja töitä. Jättiläisen
ääntä olisi pakko kuunnella työmark-
kinaneuvotteluissa, mutta myös muu-
alla. Mitä vähemmän toimijoita ken-
tällä on, sen selkeämpi työmarkkina-
järjestelmä, kelpaa hokemaksi. Mutta
kenen kaikkien ehdoilla, onkin ihan
toinen kysymys.
Uuden mahtijärjestön syntyminen
selkiyttäisi ilman muuta palkansaaji-
en edunvalvontaa, mutta toimihenki-
löiden osalta se tarkoittaisi heidän asi-
oidensa, jos niitä erikseen on, siirty-
mistä sivuun. Keskusjärjestövaikutta-
minen on ollut käytännössä pitkään
vain suorittavan tason edunvalvontaa.
Muut ovat päässet solidaarisuussyistä
osallistumaan muiden kuin omien
ongelmiensa ratkaisemiseen. Vaikka
toimialaliukumat ovat arkipäivää ja
työntekijä–toimihenkilö–ylempi toi-
mihenkilö -käsitteet liudentuneet, ei
samassa veneessä tulla koskaan ole-
maan kaikessa. Tarvitaan myös muuta
kuin vain yhden järjestön oman jäse-
nistön edun mukaista edunvalvontaa.
On esitetty, että uuden keskusjärjes-
tön ulkopuolelle jäävät liitot ajautu-
vat heikkoon asemaan muun muas-
sa työehtoneuvotteluissa. Perusteluna
on esitetty sitä, ettei niillä ole asemaa
eikä merkitystä silloin, kun sovitaan
merkittävästä työelämää koskevas-
ta kehittämisestä ja lainsäädännöstä.
Voihan näinkin ajatuksen tasolla ol-
la, mutta yhtä varmaa samalla on, että
ainakaan esimiesten osalta suuremmat
kokonaisuudet eivät paranna edunval-
vontaa mitenkään. On ymmärrettä-
vää, että hanke uudesta keskusjärjes-
töstä on ottanut tulta nimenomaan
SAK:laisissa ja STTK:laisissa am-
mattiliitoissa. Niissä nähdään huo-
noa johtamista joka puolella eikä esi-
miesten sopimustoiminnan kehittä-
minen tai työssä jaksaminen juuri yö-
unia häiritse. Jos työttömyysturvaa tai
palkkapolitiikkaa kehitetään, alempa-
na saadaan suhteessa enemmän. Jos
työsuhdeturvaa kehitetään, heikom-
massa asemassa olevat löytyvät ai-
na samasta korista. Kiinnostuksen
kohteet kohdistuvat perinteisesti nii-
hin kysymyksiin jotka ovat myös jos-
kus selkeästi ristiriidassa työnantajan
edustajana toimimisen kanssa.
Kaupanalan esimiesliiton keskeinen
tehtävä on hoitaa oman esimiesjäse-
nistönsä edunvalvontaa ja punnita
päätöksiä myös tämän kohderyhmän
edun näkökulmasta. Viiteryhmämme
ja ammatillinen identiteettimme eivät
välttämättä ole edelleenkään suurissa
kokonaisuuksissa. Korkeakoulutetut,
erityisosaajat tai asiantuntijat työelä-
mäongelmineen ja palkkaepäkohti-
neen jäisivät varmuudella vähemmis-
tön rooliin uudessa jättijärjestössä.
Selvää kuin pläkki on, että mahtikes-
kusjärjestössä olisi entistä vaikeampaa
sovittaa yhteen esimerkiksi esimiesten
ja duunareiden edunvalvontaa. Ai-
kaa siellä kun kuluu entistä enemmän
useamman alan lattiatason ongelmien
siivoamiseen.
Voimme olla mukana vain sellaises-
sa yhteenliittymässä, jossa pystymme
toimimaan omalla mallillamme. Mo-
nessa suhteessa liittomme jäsenistön
ajattelu työelämän rakenteiden järke-
västä uudistamista on ollut lähempä-
nä Pasilaa kuin Hakaniemeä tähän-
kin asti. Esimiehet ovat aina myös
työnantajan edustajia ja saamme ää-
nemme parhaiten kuuluviin muutoin
kuin huutamalla.
Jäsenkyselyjen perusteella reilulle kol-
masosalle on aivan sama mihin kes-
kusjärjestöön liittomme kuuluu ja sa-
man verran jäsenkunnassa näkee ko-
din mieluimmin Akavassa. Suurliitto-
hanketta kannattaa tällä hetkellä vä-
hemmistö jäsenistöstä. Akavakaan ei
olisi siksi vieras vaihtoehto. Siellä ovat
vuosikausia myhäilleet muun muassa
myyntimiehet ja siellä toimii myös
ylempien toimihenkilöiden YTN, jo-
ka on huolehtinut kaupan alalla vas-
tuullisissa asiantuntijatehtävissä ja
johdossa toimivien edunvalvonnas-
ta- tai ainakin pitänyt keskustelua yllä
myös esimiesten ja johtajien harmeis-
ta. Vaihtoehto on vielä sekin, että jät-
täydymme keskusjärjestöjen ulkopuo-
lelle. Pieni liitto ei tarvitse keskusjär-
jestöä, jos sen perusasiat ovat kunnos-
sa. Keskusjärjestöä tarvitsevat suuret,
koska vain ne voivat omien tavoittei-
densa ja valtapyrkimystensä mukai-
sesti vaikuttaa muiden kustannuksel-
la siellä. Erityisryhmien - kuten esi-
miesten tai johtajien - ehdoilla ei en-
nenkään ole kolmikantaa tehty.
Uusi keskusjärjestöhanke ei ole juna,
josta ei voi jäädä myös pois. Lopul-
lisen päätöksen uudesta keskusjärjes-
töstä tekee Kaupanalan esimiesliiton
liittokokous toukokuun puolessa vä-
lissä ensi vuonna.
