sivu
|
5
|
Ammattiliitot käynnistivät
alkuvuodesta 2015 hank-
keen uuden keskusjärjes-
tön perustamiseksi. Pe-
rustettava järjestö on po-
liittisesti sitoutumaton, ja
sen toiminta perustuu de-
mokraattiseen
edustuk-
seen, joka huomioi jäsen-
ryhmien tarpeet. Mukana
hankkeen selvitysvaihees-
sa on yhteensä 49 liittoa,
kaikki SAK:n ja STTK:n jä-
senliitot sekä kaksi Akava-
laista liittoa. Akava ei kes-
kusjärjestönä ole mukana.
Mukaan lähteneet ammat-
tiliitot uskovat työelämän,
työmarkkinoiden ja yhtääl-
tä ammattiyhdistysliikkeen
olevan muutosten edes-
sä. Pyrkimys ei-liikkees-
tä eteenpäin katsovaksi ja
uutta rakentavaksi on aito.
Kävimme
kyselemässä
projektipäällikkö
Juha
Heikkalalta
, missä men-
nään 30.11.2015 liittojen
kokouksen jälkeen.
Missä projektin kanssa ollaan
tällä hetkellä?
Tällä hetkellä olemme työryhmä- ja
selvitysvaiheessa. Selvitämme, millä
edellytyksillä tämä uusi keskusjärjestö
(UK) voi syntyä. Viime keväänä or-
ganisoidumme miettimään keskusjär-
jestölle perusstrategiaa. Syksyn aikana
työryhmät ovat miettineet UK:n toi-
minnan sisällöllisiä painopisteitä, eli
sitä mitä tämän uuden keskusjärjes-
tön pitäisi tehdä.
30.11.2015 liittojen kokouksessa oli-
vat mukana kaikkien selvitystyössä
mukana olevien liittojen edustajat. Se
oli ensimmäinen isompi tsekkauspis-
te sille, mitä UK tulisi olemaan. Meil-
lä ei kaikista asioista vielä välttämät-
tä ole valmiita vastauksia. Aika pitkäl-
lä alkaa jo olla se kokonaisuus, mis-
tä tullaan sitten keväällä päättämään.
30.11. kokouksessa päätettiin jatkaa
hanketta ja tehdä jatkovalmisteluja
suunnitelmien mukaisesti. Meillä pi-
tää olla vastaukset avoimiin kysymyk-
siin esimerkiksi hallintomallin tai alu-
eellisen toiminnan osalta ensi vuoden
maaliskuun alkuun mennessä. Joulu-
kuun ja helmikuun välisenä aikana
osa työryhmistä jatkaa avoimien ky-
symysten työstämistä, ja suurin piir-
tein maalis-huhtikuussa aukeaa pää-
töksentekoikkuna, kun ensimmäiset
liitot pitävät kevät- tai vuosikokouk-
siaan ja asioista päättäminen alkaa.
Jos vielä keväällä haluaa mukaan val-
misteluihin tai toisaalta hypätä yhtei-
sestä junasta pois, se onnistuu. Selvi-
tysvaihe noin helmikuun loppuun as-
ti on juuri sitä varten, että jokainen
liitto päättää, haluaako olla muka-
na vai ei. Sille, lähteekö vain tuleeko,
ei ole mitään estettä. Tavoittelemme
mahdollisimman laajaa joukkoa liit-
toja päättämään uuden keskusjärjes-
tön perustamisesta.
Heikkala pitää lankoja käsissään,
omien sanojensa mukaan ’kattaa pöy-
tää päätöksentekijöille’. Hän katsoo
kokonaisuuden perään projektipääl-
likkönä ja katsoo, että ne hommat
hoidetaan, mitkä pitää hoitaa. 49 mu-
kana olevaan liittoon mahtuu kaikkea
laidasta laitaan: JHL:n kaltaisia isoja
liittoja ja jopa muutaman sadan jäse-
nen liittoja.
Keneltä idea uudesta keskusjär-
jestöstä oikeastaan tuli?
Siihen ei taida olla ihan yksiselitteis-
tä vastausta. Idea ei ole uusi. Mukana
on ollut joukko liitto- ja keskusjärjes-
töjohtajia, jotka ovat olleet aloitteen-
tekijöinä. Tammikuussa 2015 lähdet-
tiin hakemaan liittoja, jotka olisivat
tässä mukana.
Uuden keskusliiton on määrä aloittaa
toimintansa vuoden 2017 alusta. Pe-
rustamiseen tähtäävä aiesopimus alle-
kirjoitettaisiin 1.6.2016, sen jälkeen
olisi kesäkuussa varsinainen perusta-
va kokous. Uutta kun tehdään, niin
tässä tulee olemaan paljon asioita, joi-
ta tehdään sitten matkan varrella. Ide-
ana olisi aloittaa aikataulun mukaan,
mutta jos siirtymäaikoja tulee, niitä
tulee.
Olen jonkun verran huomannut kä-
sitteiden sekaantumista. Jatkuvas-
ti joutuu korostamaan, että tämä on
keskusjärjestöjä koskeva hanke, kun
jotkut puhuvat suurliitosta tai liitto-
fuusiosta. Liitot ovat edelleen se jä-
senen edunvalvoja ja rajapinta, joka
esimerkiksi neuvottelee sopimukset.
Mutta sitten on niitä meidän yhtei-
siä asioita, jotka koskevat kaikkia liit-
toja ja jotka keskusjärjestö ottaa hoi-
taakseen.
Pienen liiton edut?
Pienen liiton pelko häviämises-
tä isompien jalkoihin konkretisoi-
tuu eritoten siihen, onko heillä paik-
kaa hallituksessa tai miten heidän ää-
nensä tulee kuuluviin tai saavatko he
ylipäätään jäsenmaksulleen vastinet-
ta. Tässä on klassinen haaste tehok-
kuuden ja edustuksellisuuden, yksin-
kertaisuuden ja laajan osallistumisen
välillä. Olemme korostamassa osalli-
suutta yksinkertaisuuden sijaan. Tä-
mä tarkoittaisi sitä, että kaikilla jäsen-
liitoilla on jäsen/jäseniä edustajistossa
ja kaikille jäsenliitoille esitetään joko
hallituksen jäsenen paikkaa tai yleis-
varajäsenen paikkaa. Lisäksi asioiden
valmistelun avoimuutta ja toimintata-
poja kehitetään niin, että liittojen vai-
kutusmahdollisuudet paranevat.
Sääntö- ja hallintomalli -työryhmässä
tuotiin esiin, että kaikilla liitoilla tu-
lisi olla hallituksen varsinaisen jäse-
nen paikka. Tätä esitti kahden järjes-
tön edustajat. Kaikilla liitoilla tarkoi-
tetaan tässä myös pieniä liittoja. Ero-
jen esiin kaivamisen sijaan meidän
pitäisi koko ajan yrittää etsiä yhteisiä
nimittäjiä, oli kyseessä sitten pieni tai
iso liitto.
Saadaanko kahdesta luotua yksi?
SAK ja STTK ovat järjestöinä eri ko-
koisia ja niiden kulttuurit ovat erilai-
set. Rakenteet voimme rukata kun-
toon nopeastikin, mutta kulttuurien
- tai heimojen, niin kuin minä tyk-
kään sanoa - yhdistämisestä tulee pi-
tempiaikainen prosessi. Se ei tule on-
nistumaan sormia napsauttamalla, se
ei ole valmiina alkuvuodesta 2017,
se kestää oman aikansa. Toki keskus-
järjestöjen asiantuntijat ovat tehneet
keskenään jo vuosien ajan yhteistyötä,
eli sisällöllisesti yhteisiä suuntia löy-
tyy varmasti.
Moniin isoihin kysymyksiin on et-
sitty ratkaisuja. Lähtökohtana on ol-
lut uuden keskusjärjestön perustami-
nen puhtaalta pöydältä. Perustamisen
käytännön toteutusta vielä mietitään.
Uuden keskusjärjestön taloudellinen
pohja ja sen perusteella muotoutuva
jäsenmaksu kiinnostaa tulevia liitto-
ja, samoin kuin puoluepoliittinen si-
toutumattomuus. Kolmas iso asia on
aluetoiminta. Uuden keskusjärjestön
on päätettävä, minkälaista alueellista
toimintaa sillä tulevaisuudessa mah-
dollisesti on.
Sisällöllisistä kysymyksistä löytyy var-
masti helpommin yhteinen sävel, kun
puhutaan yhteiskunnallisesta tai EU-
vaikuttamisesta tai eri politiikkaloh-
koista.
Syksyisen yhteiskuntasopimuskeskus-
telun aiheuttamissa jälkimainingeissa
on tarkkaan katseltu, kuka puhuu ja
millä äänellä. Minun tehtäväni on jat-
kuvasti muistuttaa tulevasta, että näi-
hin poteroihin ja arkisiin kamppailui-
hin ei nyt jäätäisi, vaan pyrittäisiin pi-
tämään katse tulevassa, ’maalissa maa-
lin takana’. Tilanne myös vaatii mu-
kanaolijoilta keskeneräisyyden sietoa.
Uuden keskusjärjestön hyödyt
palkansaajalle tai jäsenliitoille?
Etsimme koko ajan hyötyjä kaikille,
niin isoille kuin pienille liitoille. Tär-
keintä on hakea yhteistä voimaa vai-
kuttamiseen ja edunvalvontaan. Liit-
tojen ääni on noin 1,7 miljoonan
palkansaajan ääni. Sen äänen avul-
la vaikutetaan sekä kansalliseen että
kansainväliseen lainsäädäntöön. Par-
haimmillaanhan tämä synnyttää foo-
rumin, jossa pienet liitot voivat saada
lisäarvoa siitä, että on osaamisen ja-
kamista, tietojen vaihtoa ja sujuvam-
paa viestintää. Mutta jokainen liitto
tekee itsenäisen ratkaisunsa mukaan
lähtemisestä.
Juha Heikkala:
Uuden keskusjärjestön perustamisessa
on nähtävä ’maali maalin takana’
