sivu
|
7
|
Hiljainen suostumus
ylityön tekemiseen
Työntekijä ei voi myöntää itselleen lu-
paa ylitöiden tekemiseen. Lähtökohtana
on pidettävä sitä, että työ on tarkoitet-
tu tehtäväksi säännöllisenä työaikana.
Säännöllisen työajan enimmäismäärien
lisäksi tehty työ on korvattavaa ylityötä
ainoastaan, milloin se on tehty työnan-
tajan määräyksestä tai tieten, hänen ni-
menomaisella tai hiljaisella suostumuk-
sellaan. Ylitöitä tehneen työntekijän on
viime kädessä pystyttävä luotettavasti
osoittamaan saaneensa hiljaisen suos-
tumuksen ylitöiden tekemiselle. Toisaal-
ta työnantaja ei voi kuitata asiaa vain se-
littämällä, että esimies on itse vastuussa
työajastaan.
Hiljainen suostumus
Tavallisin ylityötilanne on, että esimies nimenomai-
sesti pyytää työntekijää jäämään työhön säännölli-
sen työajan ulkopuolella. Tällöin on selvää, että ky-
seistä työtä pidetään ylityönä.
Poikkeustapauksissa ylityön syntyminen ei edellytä
työnantajan nimenomaista pyyntöä. Myös se, että
työtä on tehty työnantajan tieten ja hänen hiljaisel-
la suostumuksellaan, voi olosuhteista riippuen riit-
tää työn katsomiseksi ylityöksi.
KKO 1978 II 131: ”Koska mainitut ylityöt, vaikka
niitä ei ollut näytetty tehdyn työnantajan vaatimuk-
sesta, oli selvitetty tehdyn hänen tietensä ja hiljaisella
suostumuksellaan, työntekijöillä oli oikeus saada yli-
työstään korotettu palkka”.
Pelkästään se seikka, että työntekijä tekee työtä yli
säännöllisen työajan jopa työnantajan tieten ei sel-
laisenaan tarkoita, että kyseessä olisi ylityö. Itse it-
selleen ei ylityölupaa voi myöntää. Ylityön synty-
minen edellyttää aina ainakin työnantajan hiljaista
suostumusta. Suostumus muodostuu sekä siitä, että
työnantaja tietää säännöllinen työajan ylittyvän ja
että hän tietää toimipaikan olosuhteista, miksi yli-
töitä on tehtävä. Tietoisuus voi syntyä esim. erilais-
ten raportointijärjestelmien kautta, vaikka erillistä
ylityölupaa ei olisi annettu.
Jos työnantaja edellyttää tietyn työtehtävän suo-
rittamista tiettyyn määräaikaan mennessä ja työn-
antajan on täytynyt ymmärtää, että työtehtävän
suorittaminen ei ole mahdollista säännöllisen työ-
ajan puitteissa, on hiljainen suostumus syntynyt.
Tällaisia tilanteita syntynee käytännössä erityisesti
silloin, kun kyse on lyhyistä aikatauluun sidotuis-
ta projekteista tai poikkeustilanteista (esim. paljon
sairauslomia, jotka esimiehen on itse paikattava
yritettyään ensin saada työhön muuta työvoimaa,
remontit, laiterikot, inventoinnit yms.). Työnanta-
ja ei voi vain kuitata asiaa selittämällä esimiehen
olevan itse vastuussa työajastaan. Jos työ on ollut
määräajassa tehtävä, se ei voi jäädä korvaamatta.
Jos työntekijä sen sijaan tekee säännöllisenä työaika-
na vähemmän kiireellisiä töitä tai pyrkii tekemään
tehtävän perusteellisemmin kuin työnantaja katsoo
tarpeelliseksi ja hän tämän vuoksi oma-aloitteisesti
työskentelee yli säännöllisen työajan, kyseessä ei ole
ylityö. Vaikka työnantaja olisi tietoinen tällaisesta
”päivien venyttämisestä”, ei hän ole vielä antanut
suostumustaan siihen, että kysymyksessä on laissa
tarkoitettu ylityö.
”Työntekijä olisi muutamaa poikkeusta lukuun ot-
tamatta kyennyt tekemään työnsä säännöllisessä työ-
ajassa siten, ettei ylitöitä syntynyt. Työntekijä ei ollut
työsuhteensa aikana ilmoittanut työnantajalle päivit-
täin tekemistään ylitöistä, joten työnantaja ei ollut
niistä tietoinen eikä antanut ylitöiden tekemiseen
hiljaista suostumusta. Työnantaja ei ollut velvollinen
korvaamaan työntekijän oma-aloitteisesti ja vapaa-
ehtoisesti tekemiä päivittäisiä tunteja, vaikka päivät
olivatkin olleet pitkiä.”
Muodollinen kielto ei ratkaise
Korkein oikeus on sinänsä suhtautunut varaukselli-
sesti hiljaisen suostumuksen syntymiseen, jos työso-
pimuksessa on sovittu siitä, että ylityön tekeminen
vaatii aina työnantajan suostumuksen (KKO 1995-
19). Työnantaja on voinut toisaalta myös erikseen
kieltää ylitöiden tekemisen. Työnantajan on kuiten-
kin itsekin toimittava tämän mukaisesti. Jos työn-
antaja järjestää työtehtävät siten, ettei niistä suoriu-
du säännöllisen työajan puitteissa, on muodollisen
kiellon sijasta ylitöiden tekemiselle työnantajan hil-
jainen suostumus. Työnantaja ei voi tällöin vedota
antamiinsa ohjeisiin tai ylityökieltoihin.
”Vaikka yhtiön työaikaohjeen mukaan ”ylityötunneis-
ta oli sovittava erikseen johdon kanssa”, oli henkilöltä
edellytetty, että aikasidonnaiset työt hoidetaan mää-
räajassa. Työyhteisön pienen koon vuoksi työnantajan
oli tullut havaita työn tekeminen iltaisin. Lisäksi
työnantaja oli voinut havaita illalla lähetyistä sähkö-
posteista ylityön tekeminen kuten myös työsuhteen ai-
kana tehdystä hakemuksesta saada pitää vapaapäiviä
tehdyn ylityön perusteella”.
Työsuhteen päättyessä
Toisinaan, varsinkin työsuhteen päättymisen jälkeen,
on syntynyt ongelmia, kun työntekijä on luullut, että
hänen työnantajansa hyväksi säännöllisen työajan
ulkopuolella tekemä työ on ”automaattisesti” kor-
vattavaa ylityönä. Jos työntekijä ei ole työsuhteensa
aikana ottanut esille tekemiään ylitöitä, voi niiden
todentaminen työsuhteen päättyessä olla hankalaa.
”Myymälän avaamisen yhteydessä työntekijät olivat
tehneet jonkin verran ylitöitä. Huonekaluliikkeessä
näytettiin olleen käytäntönä, että työntekijät pitivät
syntyneet ylityöt ylimääräisenä palkallisena vapaana.
Toissijaisesti ylityöt oli korvattu rahana, josta oli kui-
tenkin pitänyt erikseen sopia myymäläpäällikön kans-
sa. Työntekijä ei ollut työsuhteensa aikana toimitta-
nut tuntilistoja tekemistään ylitöistä eikä tekemiensä
ylityötuntien määrää. Oikeus katsoi, että työntekijä
oli saanut korvauksen tekemistään ylitöistä siten, että
oli pitänyt pidennettyjä viikonloppuvapaita.”
Jos työn mahdollisesta korvaamisesta esimerkiksi
vapaana on työsuhteen aikana keskusteltu, oikeus-
käytännössä on katsottu työnantajan tienneen
työntekijän työskennelleen yli sovitun työajan ja
olevan velvollinen korvaamaan tehdyn ylityön,
kun työsuhteen päättymisen takia vapaata ei ole
enää voinut pitää.
Muistilista
!
• Älä koskaan vain pidennä oma-aloitteisesti
työaikaasi. Saata oman esimiehesi tietoon yli-
työn tarve aina etukäteen. Tee se, vaikka esi-
miehesi olisi muodollisesti kieltänyt ylityön
tekemisen.
• Huolehdi siitä, että merkitset kaikki toteutu-
neet työtunnit työvuorolistoihin ja ilmoitat
kaikki tekemäsi työtunnit perusteineen työ-
aikakirjanpitoon ensi tilassa (eikä vasta myö-
hemmin tiedot keräten esimerkiksi viikon
päästä). Tee se todistettavasti esim. sähköpos-
tilla (ellei muuta tapaa ole) ja pidä tunneista
omaa kirjanpitoa. Merkitse tarkasti aina pe-
ruste ylityölle. Älä vain huomauta asiasta, vaan
esitä myös erikseen vaatimus ylityön korvaa-
misesta. Ilmoita selkärankaisesti jatkossakin
tehty ylityö, vaikka viesteihin vastattaisiin
kielteisesti.
• Jos havaitset, ettet kykene pitämään kertyneitä
ylitöitä vapaana tasoittumisjärjestelmän puit-
teissa, ilmoita tästä kirjallisesti omalle esimie-
hellesi ja paljonko sinulle on kertynyt tällaisia
tunteja. Tee se aina, heti ja toistuvasti, vaikka
viesteihisi ei vastattaisi tai vastattaisiin, ettei
tällaisia ilmoituksia haluta.
• Älä odota, että työsuhteen päättyessä esittämä-
si laskelman perusteella työnantaja näkee yli-
työt samalla tavalla ja suostuu maksamaan ne.
Älä luota, että työsuhteen aikainen käytäntö,
jonka mukaan olet itse saanut päättää vapaasta
ylityön kompensoimiseksi, jatkuu esimerkiksi
esimiehesi vaihtuessa.
• Tehdessäsi palkatonta ylityötä todellinen ko-
konaistyöpanos jää piiloon. Esimiesten sijais-
ten ja kakkosten käyttöä ei pohdita ja esimies-
työn kuormittavuus ei tule työturvallisuuslain
mukaisena asiana työnantajan tietoon. Palka-
ton ylityö lisää myös muiden toimipaikkojen
esimiesten paineita, kun jossain yksikössä
esimies saa teholuvut näyttämään todellista ti-
lannetta paremmilta tekemällä jatkuvasti pal-
katonta ylityötä.
• Palkaton työ on työnantajan säästökeino ja osa
harmaata taloutta. Älä osallistu siihen. Ja vaik-
ka osallistuisit, ilmoita silti vaikka jälkikäteen
todellinen työmääräsi työnantajalle.
OTT, VT
Kimmo Nieminen
