sivu
|
10
|
Marokosta Suomeen
Mustapha Abdelhak tuli
Suomeen Marokosta mel-
kein 26 vuotta sitten. Eu-
rooppaa interreilaamal-
la kierrellyt opiskelijapoi-
ka suunnitteli 80-luvun
lopulla Skandinavian kier-
tomatkaa, mutta ei päässyt
Suomea pidemmälle.
- Tulin tänne opiskelijana, ihastuin
maahan ja jäin tänne. Olen ollut Suo-
messa jo lähes 26 vuotta, tehnyt töi-
tä ja vähän opiskellut muun muassa
merkonomin tutkinnon. Työelämäs-
tä olen ollut pois vain sairasloma-ajat
jalkani leikkauksen ja kuntoutuksen
takia. Noin neljän vuoden ajan olin
myös kirpputoriyrittäjänä. Se lop-
pui, kun tilan omistaja halusi tilan-
sa omaan käyttöönsä. Töitä on ollut
koko ajan ja niin paljon kuin jaksaa
tehdä, kertoo Mustapha tilanteestaan.
Nykyiselle työnantajalleen hän päätyi,
koska sattui tuntemaan Mohammad
Darwichin, syyrialaistaustaisen lii-
kemiehen, jolla on kolmen myymä-
län rypäs Lappeenrannassa, Imatral-
la ja Nuijamaalla. Hän aloitti varasto-
miehenä ja samalla myymälävastaava-
na, koska työntekijöitä oli alkuun vä-
hän. Vuosi sitten tammikuussa häntä
pyydettiin hoitamaan Imatran toimi-
pistettä.
Mustapha Abdelhak on kotoisin Ma-
rokon Casablancasta, yli kolmen mil-
joonan asukkaan suurkaupungin vils-
keestä. - Ennen kuin tulin Suomeen,
kiertelin Eurooppaa ja tutustuin sii-
hen. Kun tulin Suomeen, ihastuin he-
ti tähän rauhaan ja kauneuteen. Eu-
roopassa olisi muutama muukin ’hy-
vä maa’, mutta niissä on liikaa ihmisiä
ja erilainen elämäntyyli. Vaikka olen
kasvanut Casablancassa, minulle so-
pii paremmin tällainen rauhallinen
elämä, kertoo Mustapha. Hän ker-
too naurahtaen, että on jo niin suo-
malaistunut, että kuukausi Marokossa
on maksimi, minkä siellä voi viettää.
- Mietin jossain vaiheessa muuttoa ta-
kaisin Marokkoon, mutta Suomi on
minulle nyt toinen koti. Jotkut valit-
tavat hiljaisuudesta tai kylmyydestä,
ja kyllä kylmä joskus onkin, mutta ne
ovat pikku asioita, sanoo Mustapha.
Hän uskoo, että urheilutaustasta on
ollut hyötyä vieraaseen kulttuuriin so-
peutumisessa: - Pelasin Suomeen tul-
tuani jalkapalloa kolmos-, kakkos- ja
ykkösdivarissakin vähän. Minulla on
myös musta vyö karatessa, eli pystyn
tarvittaessa opettamaan. Olen tehnyt
paljon töitä sulautuakseni tänne, ei-
kä se alkuun ollut helppoa. Suomeen
tuleminen ei ole kenellekään ulko-
maalaiselle helppoa, varsinkaan, jos
on joutunut pois kotimaastaan so-
dan tai vainon takia, eikä oikein tie-
dä, mistä ottaisi täällä kiinni. Kaik-
ki riippuu ihmisestä itsestään ja siitä,
mitä elämällään haluaa tehdä, uskoo
Mustapha. Hänen mukaansa juuri ur-
heilun kautta tulleet ystävyyssuhteet
ovat olleet helpotus, koska suomalai-
siin olisi muuten ulkomaalaisena vai-
kea tutustua.
Mustapha tuli Suomeen vapaaehtoi-
sesti, Marokossa ei ole sodittu eikä
sieltä ole ollut tarpeen lähteä pako-
laiseksi. Hän tiesi heti tullessaan jää-
vänsä ainakin joksikin aikaa, joten hä-
nen oli sopeuduttava tähän maahan.
Mustapha on nähnyt myös sen maa-
hanmuuton toisen puolen tekemien-
sä tulkintöiden (ranskaa ja arabiaa)
kautta. - Maahanmuuttajilla on pal-
jon ongelmia. Joillain tulijoilla ei tun-
nu olevan motivaatiota ottaa omaa
elämäänsä hallintaan. Kun kaikki
tulee sosiaaliturvan kautta helposti
eteen, siihen helppouteen tottuu eikä
opi tekemään töitä itsensä, työpaikan
saamisen tai opiskelujen eteen, sanoo
Mustapha ja ihmettelee, minkälaisek-
si ihmiset tulevaisuutensa näkevät, jos
sen eteen ei tarvitse mitään tehdä.
Mustapha sanoo, ettei ole ollut päi-
vääkään työttömänä ja joskus on ol-
lut jopa useampi työ rinnakkain. Hän
on päässyt sisään suomalaiseen yh-
teiskuntaan, sopeutunut ja asettunut,
vaikka sanookin ensimmäisten 26
vuoden olleen vaikeita. - Anna itses-
täsi hyvä kuva ja lähesty pikku hiljaa.
Kun suomalainen oppii tuntemaan si-
nut ja tietää, mitä teet, hän kyllä hy-
väksyy sinut. Ehkä suomalaisten eris-
täytyneisyys ja tietynlainen välinpitä-
mättömyys läheisistä tai esimerkiksi
naapureista on sellaista, mihin toivoi-
sin muutosta. Yksinäisyys on suoma-
laisen ja länsimaisen yhteiskunnan
ongelma, arabimaissa tällaista ei ole,
Mustapha pohtii.
Varsinaista rasismia Mustapha sanoo
kokeneensa näiden 26 vuoden aika-
na harvoin. - Nuorempana discois-
sa tai baareissa joku saattoi sanoa jo-
tain, mutta kun vastasin suomek-
si, asia saatiin selvitettyä. Joskus joku
humalassa kadulla huutaa ”neekeri”,
johon minä vaan että ’Mitä sanoit?
Olen vaaleampi kuin sinä!’. Olen sa-
nonut muillekin ulkomaalaisille, et-
tä suomen kieleen kannattaa panos-
taa, koska sitä oppimalla pääsee kon-
takteihin suomalaisten kanssa eikä
sulkeudu omaan maailmaansa. Kun
minä tulin Suomeen, tarjolla oli yk-
si kahden kuukauden kurssi kahden
kuukauden harjoittelulla. Nyt asiat
ovat paljon paremmin, voi opiskella
Suomea vaikka yliopistossa asti, ker-
too Mustapha.
Esimiestyöhön hän uskoo päätyneen-
sä kokemuksensa, luonteensa ja aja-
tusmaailmansa vuoksi. Hän on yrit-
tänyt poimia suomalaisuudesta nii-
tä hyviä puolia ja omaksua itseensä.
- Suomalainen työmoraali on vahva
ja korkealla. Olen joskus ajatellut, et-
tä jos suomalaiset hoitaisivat kaikki
muutkin asiat yhtä hyvin kuin työn-
sä, meillä ei olisi täällä mitään hätää,
sanoo Mustapha Abdelhak.
