sivu
|
4
|
Mukana nyt, myöhemmin ehkä
PUHEENJOHTAJAN
PALSTA
Vesa Ronkainen |
Puheenjohtaja, Kaupanalan esimiesliitto KEY ry
Uuden keskusjärjestön selvitystyö-
hön ilmoittautuneet ammattiliitot
kokoontuivat helmikuussa Helsingis-
sä. Tilaisuutta edelsi hankkeen vireille
laittajien salainen tapaaminen joulu-
kuussa. Liittojen kokouksessa helmi-
kuussa päätettiin uuden mahdollises-
ti perustettavan keskusjärjestön selvi-
tystyön organisoimisesta, aikataulusta
ja taloudesta. Kokouksessa hankkeel-
le valittiin ohjausryhmä, joka muun
muassa valmistelee esitykset selvitys-
työssä mukana olevien liittojen koko-
uksille ja johtaa hankkeen etenemis-
tä ja taloutta. Selvitystyön käytännön
toteutusta valmistelemaan ja koordi-
noimaan valitaan jäsenliitoista ja kes-
kusjärjestöistä riippumaton projekti-
päällikkö. Ohjausryhmä nimeää myö-
hemmin tarvittavat valmistelutyöryh-
mät. Varsinaiset päätökset tehdään
edelleen - ainakin muodollisesti – liit-
tojen yhteisessä kokouksessa.
Kevään aikana määritellään uuden
keskusjärjestön strategia ja perusteh-
tävät. Syksyn aikana työryhmät val-
mistelevat päätösesitykset toiminnoit-
tain. Tavoite on, että uuden keskus-
järjestön toiminta alkaa vuoden 2017
alussa.
Tähän mennessä yhteensä 44 ammat-
tiliittoa on ilmoittanut osallistumi-
sestaan uuden keskusjärjestön selvi-
tysvaiheeseen. Ne edustavat noin 1,7
miljoonaa palkansaajaa ja yksinyrittä-
jää. Selvitystyöhön voi myöhemmin-
kin ilmoittautua mukaan, kuten sii-
tä jäädä myös pois. Uuden kaavaillun
keskusjärjestön tavoite on retoriikan
tasolla vahvistaa palkansaajien ja yk-
sinyrittäjien taloudellista ja henkistä
hyvinvointia sekä edistää yhteiskun-
nallista tasa-arvoa ja oikeudenmukai-
suutta. Leveämpien hartioiden usko-
taan tuovan voimaa suhteessa työnan-
tajiin ja poliittisiin päättäjiin.
Keskusjärjestöistä Akava on toistai-
seksi tyrmännyt nykyisten kolmen
keskusjärjestön yhdistämisen yhdek-
si suurjärjestöksi. Akavan liitoista sel-
vitystyössä mukana on Insinöörilii-
ton lisäksi kuntien palveluksessa ole-
via tekniikan asiantuntijoita edustava
taho, joka sekään ei ilmeisesti halua
toisaalta irtautua Akavasta. Akavalais-
ten kanssa lounailla käydään kuiten-
kin tiheästi. Empivän väen halutaan
kiinnostuvan suurjärjestöstä ainakin
myöhemmin. Toisaalta edes Insinöö-
riliiton siirtyminen uuteen perusteilla
olevaan keskusjärjestöön ei ole kirkos-
sa kuulutettu. Eräät sen aluejärjestöt
haraavat vastaan. Vaikka STTK on
nyt mukana rintamana, saattaa olla,
että sielläkin jonkin mieli muuttuu,
jos suurhanke ei kaikkia vielä laajem-
min kiinnosta. Myöskään STTK:n
pysyminen ehjänä ei ole umpivarmaa.
Varpusparvia voi lennellä keskustasta
myös Pasilan suuntaan.
Selvitystyöhön ryhdyttäessä on ko-
rostettu sitä, että pientenkin liittojen
on voitava sanoa, että ne ovat olleet
aidosti mukana rakentamassa suur-
järjestöä ja että pienet huomioidaan
myös jatkossa. Se, millä arvoilla uu-
si keskusjärjestö tulee toimimaan ja
mikä on sen strategia, on hankkeen
isoin haaste. Sen tuntemuksen välttä-
minen, että hanketta koordinoi taus-
talla jokin taho tai suuntaus, tulee
olemaan vaikeaa. Kun suurliiton to-
detaan tien tasoittamiseksi olevan po-
liittisesti sitoutumaton, nähtäväksi
jää, miten jää palaa erityisesti Haka-
niemessä. Oman tekemisen tarkaste-
lu ei ole koskaan helppoa.
Se, miten julkisuus hankkeeseen suh-
tautuu, on myös koetinkivi. Suurjär-
jestöstä on tulossa niin suuri, että si-
tä vastustetaan monella suunnalla jo
siksi. Raha sen sijaan tuskin nousee
ratkaisijaksi. Kun eri keskusjärjestö-
jen jäsenmaksut ovat samassa haaru-
kassa jo nyt, pelko siitä, ovatko liitot
valmiita ostamaan kanavansa toises-
ta kioskista, ei liene reaalinen. Selvää
on, ettei kukaan kalliimmalla hinnal-
la mukaan edes lähde.
Sitä, että hanke viedään enemmän
tai vähemmän ehjänä maaliin asti, ei
kannata juurikaan epäillä. Liikkeellä
ovat liitot ja jäsenet eivätkä keskusjär-
jestöt. Tahtotila on hankkeen takana.
Kun ensiaskeleet on otettu, on kysees-
sä arvovallan kannalta niin suuri asia,
ettei siinä voi epäonnistua. Jos hank-
keessa epäonnistutaan, palasten ke-
rääminen yhteen olisi varsin haasteel-
lista. Jälkikäteen ei voi uskottavasti se-
litellä, että juttu oli ainakin hyvä.
Voima- ja edunvalvontapolitiikan
kannalta yksi yhtenäinen keskusjär-
jestö voisi sinänsä olla hyväkin asia,
jos liiton toiminta ja arvot sellai-
seen perustuvat. Toinen kysymys on
se, halutaanko kaikessa ajatella vie-
lä selkeämmin viennin ehdoilla sekä
enemmän vain työntekijän vinkke-
listä. Kun suurliitto syntyy, se on en-
tistä kauempana työnantajan edusta-
jina toimivista palkansaajista ja hei-
dän murheistaan. Päinvastoin edun-
valvonnassa korostuu selkeämmin
se, mikä on samanaikaisesti myös esi-
miesten arkipäivän riesaksi.
Moni voi nähdä, että suurin mah-
dollinen keskusjärjestö takaisi pie-
nen ammattijärjestön turvan parhai-
ten. Toisaalta tosiasiassa nimenomaan
suuret ammattiliitot tarvitsevat kes-
kusjärjestöä, koska vain ne voivat vai-
kuttaa siellä ja niitä kuunnellaan, el-
lei asia ole sellainen, josta niillä ei ole
mielipidettä. Jos pienen liiton perus-
asioiden hoito on kunnossa ja riittä-
vän lähellä jäsentä, nimenomaan se
ei tarvitse keskusjärjestöä välttämättä
mihinkään. Keskusjärjestön rooliksi
jää lähinnä vain ”kiva tietää” –asioi-
den välittäminen.
Jos edustuksellisuus ja tiedonku-
lun kerroksellisuus nousevat uudessa
suurjärjestössä toiminnan määrääviksi
tekijöiksi, meitä se ei houkuta. Vaikka
Akavasta tulisi jonkun mielestä rääpä-
le työmarkkinakentässä, voi se silti ol-
la vaihtoehto hengittää raikasta ilmaa
siinä missä keskusjärjestön ulkopuo-
lellakin oleminen. Sitä se on ollut vii-
tisen vuotta sitten Akavaan STTK:sta
siirtyneelle Myynnin ja markkinoin-
nin ammattilaisillekin.
Yhden keskusjärjestön malliin ei tu-
le kiirehtiä eikä kahdesta valita suin
päin suurinta. Keskusteluista ei yh-
täältä kannata myöskään olla sivussa
ja selvitystyöhön uuden suurkeskus-
järjestön perustamiseksi siksi osallis-
tutaan. Mitään päätöksiä asiassa ei
kuitenkaan tehdä ennen kuin on asia,
mistä pitää tehdä päätös.
