sivu
|
19
|
Kesälomakausi lähestyy
hyvää vauhtia. Kesäloma
(normaalisti 24 arkipäivää)
on annettava ja pidettävä
pääsäännön mukaan 2.5.
- 30.9.2015 välisenä ai-
kana. Nyt pidettävä loma
on ansaittu lomakaudella
1.4.2014 - 31.3.2015.
Loman antaminen
Työnantaja määrää vuosiloman ajan-
kohdan kuultuaan sitä ennen toimi-
henkilöä ajankohdasta. Loman ajan-
kohta on ilmoitettava kuukautta en-
nen loman tai sen osan alkamista.
Jos 1 kuukauden ajan noudattami-
nen ei painavasta syystä ole mahdol-
lista, loman ajankohta on ilmoitetta-
va viimeistään kahta viikkoa ennen.
Työnantaja on sidottu kerran vahvis-
tamaansa ajankohtaan eikä voi muut-
taa ajankohtaa sopimatta siitä työnte-
kijän kanssa. Työnantaja on velvolli-
nen korvaamaan työntekijälle esimer-
kiksi peruuntuneesta matkasta tai lo-
mamökistä aiheutuneet kulut.
Vuosiloma pidetään pääsääntöises-
ti yhdenjaksoisena, mutta työnanta-
jalla on oikeus jakaa työntekijän vuo-
siloma, mikäli se työn käynnissä pi-
tämiseksi on välttämätöntä. Jos loma
jaetaan, on yhden loman osan oltava
pituudeltaan vähintään 12 arkipäivää
eli kaksi viikkoa. Tätä lyhyemmästä
jaksosta ei voida pätevästi sopia toi-
sin. Loma sijoittamisesta voidaan so-
pia ajanjaksolle, joka alkaa sen kalen-
terivuoden alusta, jolle lomakausi si-
joittuu ja päättyy seuraavana vuonna
ennen lomakauden alkua (eli kesälo-
ma voidaan sopia pidettäväksi aikai-
sintaan kuluvan vuoden tammikuus-
sa tai viimeistään seuraavan vuoden
huhtikuussa).
Työnantaja ei saa ilman työnteki-
jän suostumusta määrätä vuosilo-
maa työntekijän äitiys- eikä isyysva-
paan ajaksi. Loma saadaan antaa kuu-
den kuukauden kuluessa vapaan päät-
tymisestä. Vuosiloma voidaan määrä-
tä pidettäväksi muiden perhevapaiden
kuten vanhempainvapaan ja hoitova-
paan aikana.
Tulevan kesän lomamuistio
Työnantaja voi määrätä työntekijän
normaalisti vuosilomalle irtisanomis-
aikana säännöksiä ja määräyksiä lo-
makaudesta ja ilmoitusajoista nou-
dattaen. Loma voidaan sijoittaa myös
lomautusajalle, jos lomautus sijoittuu
lomakauteen. Työntekijä on tällöin
lomalla eikä saa työttömyyskorvausta.
Vuosilomapäivät
Vuosilomapäiviä ovat maanantai –
lauantai, eli 6 päivää viikkoa koh-
ti lasketaan. Lomapäiviä eivät kesä-
lomakautena ole sunnuntait, kirkol-
liset juhlapyhät, vapunpäivä eikä ju-
hannusaatto. Siten nämä päivät eivät
kuluta vuosilomaa.
Lauantait lasketaan vuosilomapäivik-
si. Vuosiloman ajankohta ratkaisee
sen, montako lauantaita siihen sisäl-
tyy. Lauantaiden määrässä on kuiten-
kin huomioitava työntekijöiden ta-
sapuolinen kohtelu ja yrityskohtai-
set ”lauantaisäännöt” ovat mahdolli-
sia. Vuosiloma ei saa kuitenkaan alkaa
työntekijän vapaapäivänä ilman työn-
tekijän suostumusta, jos tämä johtaa
lomapäivien vähenemiseen.
Kokoaikaisten ja osa-aikaisten lo-
mat loma annetaan samalla tavalla.
Siten esimerkiksi osa-aikaeläkkeel-
lä ja osittaisella hoitovapaalla olevi-
en vuosilomapäivät lasketaan samalla
tavalla kuin kokoaikaisilla eikä vuo-
siloma ”pitene” osa-aikaisuuden joh-
dosta. Jos työntekijä on osa-aikatyös-
sä (esim. osa-aikaeläkkeellä), yhden-
jaksoisen kesäloman sijoittaminen
pelkästään työjaksolle ei ole toisaal-
ta mahdollista. Loma voidaan täl-
löin antaa niin, että osa lomasta si-
joittuu eläkeajalle. Jos esim. osa-ai-
kaeläkkeellä olevan työaika on järjes-
tetty niin, että hän on vuoroin kaksi
viikkoa työssä ja kaksi viikkoa vapaal-
la, vuosiloma saadaan sijoittaa myös
eläkejaksolle.
14 työpäivää tai 35 tuntia kuu-
kaudessa
Jotta toimihenkilö ansaitsisi lomaa
kyseiseltä kuukaudelta, tulee kuukau-
den aikana työskennellä vähintään
14 päivänä. Osa-aikaiseen työnteki-
jään sovelletaan työtuntien perusteel-
la sääntöä, jonka mukaan työtuntien
määrän tulee olla vähintään 35 kuu-
kaudessa. Ansaintasääntöjä ei käyte-
tä rinnakkain. Työtunteihin luetaan
myös esimerkiksi tehdyt ylityötun-
nit. Lisäksi mukaan lasketaan työssä-
oloon rinnastettavat päivät.
Vapaapäivät
Kaupan alalla loman alkamiseen va-
paapäivänä tarvitaan työntekijän
suostumus. Vähintään 6 päivän loma
voi alkaa ilman työntekijän suostu-
musta hänen maanantaivapaapäivä-
nä. Vähintään 6 päivän loman päät-
tyessä muuna arkipäivänä kuin lau-
antaina työntekijällä on tällä viikolla
lomapäivien lisäksi vapaapäivä. Enin-
tään 3 päivän lomaan ei voi sisältyä
vapaapäivää ilman työntekijän suos-
tumusta. Vähintään 6 päivän pitui-
sen vuosiloman alkaessa maanantai-
na on loman alkamista edeltävä sun-
nuntai vapaapäivä tai loman päätty-
essä lauantaina on seuraava sunnun-
tai vapaapäivä.
Lomapalkka
Kuukausipalkkainen toimihenkilö on
oikeutettu kuukausipalkkaansa myös
vuosiloman ajalta. Kuukausipalkkaan
kuuluvat työkohtaisuus ja henkilö-
kohtaiset lisät. Vuosilomapalkka saa-
daan jakamalla kuukausipalkka 25:llä
ja kertomalla näin saatu päiväpalkka
vuosilomapäivien lukumäärällä. Lo-
mapalkkaa laskettaessa kaupan alalla
siihen lisätään 31.3. mennessä vähin-
tään vuoden kestäneissä työsuhteis-
sa 12,5 % ja alle vuoden kestäneis-
sä työsuhteissa 10 % lomanmääräy-
tymisvuoden aikana maksetuista il-
ta- ja lauantaityökorvauksista sekä
muista tuntikohtaislisistä, esimerkik-
si sunnuntaityökorotuksista, mutta ei
ylityökorvauksista. Kiinteät lisät, ku-
ten kielilisä ja säännöllisesti maksettu
työkohtaisuuslisä kuuluvat kiinteään
kuukausipalkkaan.
Lomaraha
Lomaraha on 50 % loma-ajan pal-
kasta. S-ryhmän esimiesten lomaraha
maksetaan loman alkaessa, ellei toi-
sin sovita. Kaupan työehtosopimuk-
sen mukaan työnantaja voi menetel-
lä myös siten, että puolet lomarahas-
ta maksetaan kesälomakautena pide-
tystä lomasta ennen loman alkua ja
puolet joulua edeltävän palkanmak-
sun yhteydessä. Kaupan työehtosopi-
muksessa on määräykset lomarahan
vaihtamisesta vapaaksi. Matkailu-, ra-
vintola- ja vapaa-ajanpalvelujen -alal-
la lomaraha maksetaan vuosiloman
päättymistä seuraavana palkanmaksu-
päivänä. Lomarahan saaminen edel-
lyttää pääsääntöisesti paluuta työhön.
Työkyvyttömyys
Jos työntekijä on vuosilomansa tai
sen osan alkaessa tai aikana synnytyk-
sen, sairauden tai tapaturman vuok-
si työkyvytön, loma on työntekijän
pyynnöstä siirrettävä myöhempään
ajankohtaan. Työntekijällä on oikeus
saada loma siirretyksi ensimmäisestä
sairauspäivästä alkaen myös, jos tie-
detään, että työntekijä joutuu loman-
sa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai
muuhun siihen rinnastettavaan hoi-
toon, jonka aikana hän on työkyvy-
tön. Kaikki sairauspäivien alle jääneet
lomapäivät siirretään pyynnöstä.
Oikeus siirtää lomaa ei koske loma-
rahavapaita tai muita lakiin perustu-
mattomia ylimääräisiä vapaita. Siir-
ron perusteena on synnytys, sairaus
tai tapaturma eikä muu peruste, esi-
merkiksi itse valittu ajankohta kos-
meettiselle leikkaukselle.
Työntekijän on ilman aiheetonta vii-
vytystä pyydettävä loman siirtämistä
eikä pelkkä lääkärintodistuksen toi-
mittaminen vasta loman päätyttyä
pääsääntöisesti riitä (ellei työnantaja
muuta salli, poissaolosta tarvitaan ai-
na lääkärintodistus). Työnantaja voi
myös mm. ohjeistaa, mistä lääkärin-
todistus on ensisijaisesti haettava.
Loman siirryttyä työntekijä on saira-
uslomalla, ja hänellä on oikeus saada
normaali sairausajan palkka. Sairau-
den päättyessä loma jatkuu ja päät-
tyy alkuperäisen ilmoituksen mu-
kaan. Loma ei jatku pidempään sen
vuoksi, että osa lomasta ollaan sairaa-
na. Oma-aloitteisesti lomaa ei voi it-
se jatkaa.
Siirretyn loman uudesta ajankohdas-
ta työnantajan on ilmoitettava kahta
viikkoa tai, jos tämä ei ole mahdollis-
ta, viimeistään viikkoa ennen loman
alkamista. Siirretyt lomapäivät tulee
antaa normaalien lomakausien puit-
teissa, mikäli mahdollista (eli kesä-
loma kesälomakaudella 2.5.-30.9.).
Mikäli tämä ei ole mahdollista työky-
vyttömyyden jatkumisen vuoksi, voi-
daan kesäloma antaa lain mukaan sa-
man kalenterivuoden loppuun men-
nessä, ja ellei tämäkään ole mahdol-
lista, pitämätön loma maksetaan eril-
lisenä rahakorvauksena, ellei loman
pitämisestä muuta erikseen sovita.
