sivu
|
5
|
Osuuskauppa terveystoimijaksi
- tulokset kannustavia
Pohjois-Karjalan Osuuskauppa PKO
perusti kaksi vuotta sitten oman ter-
veysaseman, joka alkuun tarjosi työ-
terveyshuoltopalveluita vain oman
osuuskaupan henkilökunnalle. – Ete-
nimme nopeaan tahtiin: kun oman
yrityksen asiat oli saatu kuntoon,
meni 3 - 4 kuukautta, ja tarjosim-
me muille yrityksille vastaavia palve-
luita. Ja melko nopeaan tahtiin pys-
tyimme tarjoamaan myös kulutta-
jille yleis- ja erikoislääkäripalveluita,
selvittää
PKO:n toimitusjohtaja Ju-
ha Kivelä
PK Terveyden parin vuo-
den takaista alkua.
Terveyspalvelut ovat turbulenssissa
koko maassa, eikä vähiten pitkään ra-
kennellun ja nyt myttyyn menneen
SOTE-uudistuksen takia. Pohjois-
Karjalassa tilanne kärjistyi niin, että
alalta hävisi alueellisesti yrityskaup-
pojen vuoksi kokonaan kilpailu. Kos-
ka asiaa oli PKO:ssa jo pohdittu, pää-
tettiin reagoida saman tien. – Ja vaik-
ka kilpailulliset tai taloudelliset ja laa-
dulliset syyt olivat olemassa, päällim-
mäinen syy oli nähdä henkilöstömme
työhyvinvointi ja terveydentila entis-
tä tarkemmin ja päästä itse vaikutta-
maan ja kehittämään niitä uusista nä-
kökulmista, toimitusjohtaja Kivelä
toteaa.
PK Terveyden toiminnan aikana on
saatu hyviä tuloksia ennaltaehkäise-
vään työhön keskittymällä. Toimitus-
johtaja Kivelän mukaan uusilla, luo-
villa toimintamalleilla on saatu yritys-
tasolla aikaan yli kahden miljoonan
euron säästöt. Säästöjä on syntynyt
vaikka työntekijämäärä sekä työn-
tekijöille tarjottujen terveyspalvelu-
jen laajuus on kasvanut. - Säästö on
syntynyt alenevista sairaspoissaolois-
ta, ennenaikaisten eläkkeellelähtöjen
vähenemisestä ja eläkevakuutusmak-
suluokan putoamisesta. Merkki työ-
terveyspalveluhankkeen onnistumi-
sesta on, että henkilökuntamme arvi-
oi työtyytyväisyyden tasolle 75, kun
laajassa tutkimuksessa Suomen keski-
arvo on noin 64. Uskomme, että tu-
los on lopputulemaa siitä, että olem-
me osanneet keskittyä henkilöstön
hyvinvointiin uudella tavalla ja koko-
naisvaltaisemmin, sanoo Kivelä.
Henkilöstöjohtaja Mika-Jussi Mo-
nonen
myöntää, että alku jännitti.
– Pelkäsin, olimmeko avanneet jon-
kinlaisen ’Pandoran lippaan’: syntyy-
kö tästä vain kustannuksia, jotka ei-
vät konkretisoidukaan millään taval-
la. Nyt, kahden vuoden jälkeen, tie-
dämme, että se huoli oli aiheeton.
Lähdimme tavoittelemaan henkilös-
töllemme parempaa työhyvinvoin-
tia ja parempaa työkykyä, oli kyseessä
osa-aikainen myyjä, joka työnsä ohel-
la opiskelee vaikkapa yliopistossa, tai
toimitusjohtaja. Siinä olemme onnis-
tuneet, sanoo Mononen.
Tärkeää oli, että henkilöstö ottaa asi-
an heti omakseen. – Siitä ei missään
tapauksessa saanut syntyä sellaista
peikkoa, että koska se on työnanta-
jayrityksen omistuksessa, sieltä ei saa
todellista apua tai siellä pyrittäisiin
vain minimoimaan sairaspoissaoloja
ilman kunnon hoitoa.
Monosen mukaan onnistumiselle on
ollut tärkeää saada kaikki työskente-
lemään yhteisen päämäärän hyväksi.
– Yritys, esimiehet, johto, vakuutus-
yhtiöt ja työterveys ovat lenkki täs-
sä ympärillä, ja keskiössä on PKO:n
työntekijä, jonka työkyvystä ja työhy-
vinvoinnista ollaan aidosti kiinnostu-
neita. Apuvälineenä on muun muas-
sa varhaisen välittämisen malli, jossa
pyritään puuttumaan henkilön työ-
kykyyn tai työhyvinvointiin vaikut-
tavaan asiaan heti, kun se havaitaan.
Käytännössä tämä tarkoittaa, et-
tä työntekijälle lähtee työterveydestä
kirje, jos sairaspoissaolojen määrä tai
diagnoosiluokka täyttyy. Esimies saa
kirjeessä toimeksiannon käydä kes-
kustelu, jossa ei leikitä lääkäriä, vaan
yritetään miettiä, löytyisikö syy sairas-
lomiin työstä, työtehtävistä tai työs-
kentely-ympäristöstä. - Mallilla py-
ritään ennaltaehkäisemään sairaslo-
mien lisääntyminen tai vaivan kroo-
nistuminen. Ja jos esimies ja alainen
yhdessä päätyvät siihen, etteivät pie-
net muutokset enää auta, HR:stä pol-
kaistaan kolmikantainen työkyky-
neuvottelu käyntiin, selventää Mo-
nonen. Tällä tavoin toimien saadaan
esimerkiksi vakuutusyhtiö huomat-
tavasti aikaisemmin mukaan vaikka-
pa miettimään kuntoutusvaihtoehto-
ja. – Aikaisemman 30 prosentin si-
jaan varhaisen välittämisen keskus-
telut käydään nyt sataprosenttisesti
ja kuntoutusesityksiä päästään teke-
mään huomattavasti entistä aiem-
min, eli ihmiset saadaan todennäköi-
semmin kuntoutettua työkykyisik-
si, iloitsee Mika-Jussi Mononen. Toi-
mialojen keskiarvo sairaspoissaolojen
kustannuksissa palkkasummasta on
tällä hetkellä Monosen mukaan 4,4 –
4,5%, kun se PKO:lla nykyään on al-
le kahden prosentin.
Tulevaisuuden Mika-Jussi Mononen
näkee valoisana. – Kaikkeahan em-
me vielä voi tietää, mutta uskon, et-
tä työterveyspalvelut tulevat olemaan
yhä tärkeämpi ja tiiviimpi tekijä niin
henkilöstön kuin johdon ja esimies-
työn suhteen. Siitä tulee vielä keskei-
Esimiesten luottamusmies Marko Huttunen Ja henkilöstöjohtaja Mika-Jussi
Mononen uskovat PKO:n omaan työterveyshuoltoon.
nen osa meidän yritystä ja kulttuuria,
kumppani ennemminkin kuin palve-
luntuottaja.
Esimiesliiton luottamusmies, myyn-
tipäällikkö Marko Huttunen
kertoo
sekä henkilöstön että esimiesten ot-
taneen PK Terveyden ja sen tuomat
muutokset positiivisella asenteella
vastaan. – Ihmiset kokevat saavan-
sa aikoja paremmin ja hoitoon pää-
seminenkin on ollut helpompaa. Vai-
kuttaa myös, että alakohtaisten asioi-
den ymmärtäminen ja tietämys olisi-
vat hyvällä tasolla, koska samat lää-
kärit ovat käyneet läpi osuuskaupan
toimipisteet ja tehneet kustakin työ-
paikkaselvitykset, toteaa Huttunen.
Esimiehillä on nykyään paljon tehtä-
viä henkilöstön terveyteen liittyen ja
yhteistyötä työterveyshuollon kanssa.
Huttusen mukaan työterveyspalvelui-
den hoitaminen omana toimintanaan
näyttäisi kuitenkin vähentäneen esi-
miehen työtä näissä asioissa. – Seu-
rannan määrä on selvästi vähentynyt.
Aiemmin piti aina itse muistaa seu-
rata esimerkiksi työntekijän sairaslo-
mia, nyt tieto niistä tai niiden mää-
rästä tulee henkilöstöhallinnon ja
työterveyspalveluiden kautta toimek-
siantona esimiehelle, joka sitten käy
tarvittavat keskustelut henkilöstön
kanssa. Tällä tavoin myös sairaslomi-
en määrään ja syihin päästään puut-
tumaan aiempaa nopeammin.
Jos etsitään esimiehen näkökulmas-
ta hyötyjä PKO:n valitsemasta tavas-
ta turvata työterveyspalvelut itse, niitä
on seurannan vähenemisen lisäksi ol-
lut paitsi helppous myös se, että työ-
peräisiin sairauspoissaoloihin päästään
käsiksi heti esimerkiksi sijoittamal-
la työntekijä johonkin toiseen pistee-
seen tai vaihtamalla työtehtäviä. Eli ai-
na ei edes tarvitse edetä sairauspoissa-
olon kautta, vaan voidaan miettiä uu-
delleenkoulutusta tai kevennetyn työ-
viikon tekemistä, uskoo Huttunen.
Kysymykseen, onko missään vaihees-
sa kaduttanut lähteminen terveyspal-
veluihin, toimitusjohtaja Juha Kivelä
vastaa ei. – Intohimomme on kehittää
kilpailukykyämme, ja jos emme täl-
laisiin hankkeisiin lähtisi, kehittämis-
toimet jäisivät aika lailla vaillinaisik-
si. Voi tietenkin olla, että joudumme
jossain vaiheessa myöntämään, ettei
tämä ollut meidän ominta alaamme,
mutta kokeilematta ei voi tietää. Jos
haluaa välttää riskiä kaikin hevosvoi-
min, on helpointa olla tekemättä mi-
tään. Mutta siitä ei kyllä paljon sanka-
ritarinoita synny.
