sivu
|
6
|
vieraana
Mitä ajattelet kaupan viimeaikaisesta
saneerausaallosta?
- Kun taloudellinen
tilanne antaa mahdollisuuden, kaup-
pa tekee niin kuin 90-luvulla eli tie-
toisesti tehdään saneerausta eli raken-
nemuutosta. Mielestäni se on ihan
tietoinen mutta valitettava valinta.
Yleisarvosana tämän päivän kaupan
alan henkilöstöpolitiikalle?
- Meillä
on hyviä työpaikkoja ja myös sellai-
sia työpaikkoja, jotka kunnioittavat
työehtosopimuksia. Valitettavan pal-
jon on toisaalta näitä rimanalittajia-
kin. Hyvän työpaikan perinteet eivät
kuitenkaan tunnu säilyvän tai siirty-
vän uusille työpaikoille, vaan kaikki
täytyy aina opetella kantapäänkaut-
ta uusiksi. Ristiriitaa syntyy siitä, että
johto edellyttää suoraviivaisesti tiet-
tyjä tuloksia ja toimia, ja esimiehet
joutuvat ne toteuttamaan ja viemään
käytäntöön.
Minkälaista henkilöstöpolitiikkaa täs-
sä ajassa tarvitaan ja minkä vuoksi?
- Mielestäni tällä hetkellä tarvittai-
siin ennen kaikkea luottamusta – si-
tä, että luotetaan ihmiseen ja hänen
osaamiseensa. Tulisi myös herkem-
mällä korvalla olla halukas kuuntele-
maan ja kuulemaan ihmisiä, minkä-
laisia kehittämismahdollisuuksia ja
ideoita esimerkiksi liiketoiminnassa
heillä olisi. Vaikeat tilanteet edellyttä-
vät aina hyvää vuoropuhelua yrityk-
sen sisällä.
Kiinnitetäänkö henkilöstöpolitiikassa
tarpeeksi huomiota henkilöstön jaksa-
miseen?
- Jaksaminen on asia, joka on
tavalla tai toisella ollut esillä koko työ-
historiani ajan. Jaksamisen tärkeimpiä
edellytyksiä on ja olisi, että ihminen
tietää tulevaisuudestaan ja muutok-
sista ja että ihmistä rohkaistaan otta-
maan muutoksia vastaan ja estetään
turhien pelkotilojen rakentuminen.
Jaksamisongelmathan usein syntyvät
siitä, ettei ihminen tiedä tulevaisuu-
destaan ja alkaa kehitellä pelkoja sen
suhteen.
Voidaanko työpaikoilla hyvin, pahoin
vai hyvin pahoin?
- Kaikkia kolmea.
Myös asiakas huomaa tämän, jos on
yhtään tarkkaavainen. Ristiriitatilan-
teet tulisi siksi hoitaa aina mahdolli-
simman nopeasti, eikä niitä pitäisi pe-
lätä. Niistä ei pidä jäädä pysyviä jäl-
kiä työyhteisöön. Jo johtamiskoulu-
tuksissa tähän pitäisi kiinnittää huo-
miota - ihmisten johtaminen kun ei
ole helppoa. Mutta peräänkuulutan
myös sitä, että kun me puhumme
työnantajan tai esimiehen oikeuksis-
ta ja velvoitteista, samalla pitää muis-
taa, että työntekijälläkin on velvolli-
suutensa. Olen puhunut näiden asioi-
den yhdistämiseksi ns. yrittäjäpassista
ensimmäisen työntekijänsä palkkaa-
ville yrittäjille tai sellaisille yrityksen
vastuuhenkilöille, jotka eivät ole ai-
emmin toimineet esimiehenä. Yrittä-
jäpassi sisältäisi perusasiat työntekijän
ja työnantajan vastuista. Tällä selvit-
täisiin jo monista alkuhankaluuksista.
’Kallen korjaussarja’. Listaa tärkeim-
mät muutoksia kaipaavat kaupan työ-
elämän epäkohdat?
- Selkeä asia en-
sinnäkin on alipalkan kriminalisoin-
ti, eli saisimme jatkuvaa palkkavilp-
piä tekevät yritykset kuriin. Siinä on
kaksi osaa 1) työntekijät saisivat oike-
aa palkkaa ja 2) kukaan ei saisi kilpai-
luetua siitä, että tekee vilppiä.
Toinen asia olisi, että kauppa hais-
telisi tulevaisuutta vähän pidemmäl-
le niin, ettei juoksisi yksistään hinnan
perässä, vaan käyttäisi kilpailukeino-
na muitakin tekijöitä. Minä kuulutan
tässä erityisesti palvelua, mutta var-
masti tähän rakentuu moni muukin
asia. Ja kolmas seikka olisi se, että kun
tehdään investointeja, laskettaisiin jo
siinä vaiheessa, mikä liikkeen ikä tulee
olemaan. Tällä hetkellä kauppa juok-
see vähän liian kiireellä liikkeestä toi-
seen, uudistamisen tahti on liian no-
pea. Rakennukset voitaisiin raken-
taa paremmin ja lähemmäksi lähiöitä
miettien, miten kauppa pystyy palve-
lemaan asiakkaita vähän kauemmin.
Hyvä palvelu syntyy hyvästä johtamises-
ta. Mitä tästä ajattelet?
- Minä ajatte-
len asian niin, että meidän pitäisi vie-
lä enemmän korostaa ihmisen omaa
vastuuta ja antaa tukea vastuun otta-
miselle. Puuttuisimme vasta, kun ih-
misen ammattitaito vaatii korjaamis-
ta, mutta kyllä minä sitä luottamus-
ta korostaisin, jolle ammattitaitokin
perustuu. Johtaja voi olla kova, mut-
ta hänen on oltava reilu ja tasapuo-
linen johdettaviaan kohtaan. Jokai-
nen meistä tarvitsee esimiehen, mut-
ta esimiehen tehtävä on aina kannus-
taa, tukea ja ohjata oikeaan, kun ol-
laan menossa tien sivuun.
Mihin suuntaan tuli edetä esimies-
alaissuhteessa edunvalvonnan saralla?
-
Minusta henkilöstöryhmien edunval-
vonnan tulisi kulkea käsi kädessä toi-
nen toisiaan kuunnellen. Olen ollut
tyytyväinen siitä, että PAM ja KEY
ovat hyvin pitkälle kulkeneet neuvot-
telupöydissä yhdessä ja valmistautu-
neet neuvotteluihin kuunnellen toi-
siaan. Tämä toki vaatisi meiltä vielä
enemmän vuoropuhelua, mutta hy-
vään suuntaan ollaan menty. Toivee-
ni olisi, että kehitys jatkuisi positiivi-
sena vielä lähtöni jälkeen. Yhteistyön
askelmerkkien tulee olla selvät.
Suurkeskusjärjestö on nyt perusteilla.
Mitä se tuo kaupan henkilöstön edun-
valvontaan?
- Moni ihminen sot-
kee keskusjärjestöjen yhdistymisen ja
liittojen yhdistymisen. Yhdistämäl-
lä keskusjärjestöt pystymme purka-
maan turhaa byrokratiaa ja liitot pys-
tyvät paremmin keskittymään omaan
tehtäväänsä. Uskon myös, että toimi-
henkilöt ja työntekijät pystyvät pe-
rustettavassa keskusjärjestössä parem-
min ymmärtämään toinen toisiaan
sen rakenteen vuoksi. Ja edunvalvon-
nan kannalta rikkaus on myös se, et-
tä mitä yhtenäisempi palkansaajarin-
tama on, sitä vahvempia ollaan otta-
maan vastaan niitä myrskytuulia, joita
EK:sta aina silloin tällöin puhaltelee.
Jos pääset eduskuntaan, ovatko kaupan
alan asiat edelleen agendallasi ja miten?
- Sydämeni on palvelualalla. Meidän
pitää saada kotimainen kysyntä pysy-
mään sillä tasolla, että kauppa pystyy
kehittymään ja työllistämään. On sel-
vää, että teollisuuden ja palveluiden
välistä vuoropuhelua tulee kehittää
niin, että palvelualat korostuvat. Jos
tie vie eduskuntaan, kuuntelen kyllä
aika herkällä korvalla alan ammatti-
liittojen asioita.
Kaarlo ’Kalle’ Julkunen
Julkunen on vuonna 1955 Siilinjär-
vellä syntynyt myyjä ja lihakauppa-
mestari, joka on toiminut Palvelu-
alojen ammattiliitossa (Liikealan am-
mattiliitto vuoteen 2000) aluetoimit-
sijana ja Itä-Suomen alue-esimiehenä
sekä vuodesta 2000 liiton 2. varapu-
heenjohtajana. Eduskuntavaaliehdo-
kas Savo-Karjalan vaalipiirissä.
Julkunen on vuonna 2005 saanut jul-
kisen tunnustuksen sukupuolten tasa-
arvon edistämisestä, naisen aseman
parantamisen ja rakenteellisen eriar-
voisuuden poistamisen puolesta teh-
dystä työstä. Julkunen harrastaa kalas-
tusta ja metsästystä.
Kaarlo ’Kalle’ Julkunen
Palveluesimies-lehti kävi tervehtimässä tänä keväänä toimensa jättävää
Kaarlo Julkusta, Palvelualojen ammattiliiton II varapuheenjohtajaa, joka
suuntaa tarmoaan eläkkeelle jäämisensä jälkeen enemmän politiikkaan -
alkuun kansanedustajaehdokkaana. Kävimme kyselemässä Kallen mielipi-
teitä kaupan edunvalvonnan tilasta ja tolasta.
Palvelualojen ammattiliiton 2. varapuheenjohtaja Kaarlo
Julkunen uskoo Esimiesliiton ja PAM:in yhteistyn jatkuvan.
